Tietoja pohjanlahdesta

Tervetuloa valoisalle rannikolle! Pohjanlahden saaristo on monella tavalla erilainen kuin muut maamme rannikkoalueet. Aluetta on turistiesitteissä kutsuttu vaaleaksi rannikoksi, jolle on katetta monella tavalla. Touko-heinäkuun aikana päivät ovat pitkiä, koska yöt ovat valoisia. Lintuelämä on intensiivistä vuorokauden ympäri ja kasvit tuntuvat kasvavan silmissä. Mutta myös talvella saaristo tuntuu valoisalta. Marras-toukokuun välillä saaristo on lumen ja jään peitossa, joka tekee maisemasta valoisan ja kutsuvan Siksi se on enemmän vuodenympärisaaristo enemmän kuin muut maan rannikkoalueet.

Talvisin täällä voidaan lähteä luistelu-, potkuri-, hiihto- ja moottorikelkkaretkelle jäälle tai autolla huolletuilla jääteillä, jotka kulkevat suurimmille saarille. Murtovesi, maanousema ja suuret vedenkorkeuden muutokset ovat muita pohjanlahden ominaisuuksia.

Pohjanlahden saaristo on ehkä maan vähiten tunnettu rannikkoalue, mutta yksi jännittävimmistä. Saaren määritys on veden ympäröimä maamassa, joka on suurempi kuin 20 m². Pohjanlahdessa on silloin 4001 saarta ja kunnille jaettuna määrä on:

  • Haaparannan saaristo: 652 saarta
  • Kalixin saaristo: 792 saarta
  • Luleån saaristo: 1312 saarta
  • Piteån saaristo: 550 saarta
  • Skellefteån saaristo: 695 saarta

Murtovesi

Norrlannin monet joet makeuttavat veden niin, että suolapitoisuus on alhainen. Pohjanlahdessa on siksi murtovesi, jonka suolapitoisuus on 0,2-0,3 %. Sitä voidaan verrata maailman meriin ja ruotsin länsirannikkoon, jossa suolapitoisuus on noin 3,5 %.

Murtovesi tekee sen, että pohjanlahdesta puuttuu eniten suolaa vaativat lajit meristä, kuten esimerkiksi sinisimpukat ja rakkolevä. Merielävät, kuten norppa, harmaahylje, turska, silakka ja lohi sekoittuu makeanvedenlajeihin, kuten hauki, siika ja ahven.

Merilinnut, kuten riskilä, pilkkasiipi, meriharakka ja selkälokki kohtaavat sisämaanlajit, kuten metso ja riekko. Kasveistakin monet viihtyvät murtovedessä. Perämerenmaruna, pohjanlahdenlauha, Pohjanlahdensilmäruoho ja perämerensilmäruoho ovat joitakin kasveja, jotka kasvavat vain pohjanlahden perukoilla. Tällaisia, erittäin rajoitetusti kasvavia kasveja kutsutaan endeemisiksi.

Maa nousee

Se mikä erityisesti kuvaa pohjanlahden saaristoa on maan nouseminen. 10 000 vuotta sitten mannerjäätikkö suli ja sen paino maastoon katosi. Oltuaan painettuna alas, maankuori pääsi nousemaan. Se jatkuu vielä nykyäänkin n. 80 cm sadassa vuodessa. Nykyään on mittauksia, jotka näyttävät, että maan nousuksi voidaan mitata vain 60 cm sadassa vuodessa, koska merenpinta nousee globaalin lämpenemisen ansiosta.

Maan nousu on etenkin rannikon asukkaiden nähtävissä, jotka näkevät lapsuuden laiturit ja venevajat kuivalla maalla. Monia saariston saaria kutsutaan vieläkin matalikoiksi tai luodoiksi, nimet tulevat saarten nousemisesta merestä, ehkä noin tuhat vuotta sitten. Ja monen aiemman saaren nimessä on sana ö, kuten esimerkiksi Porsön ja Hertsön, vaikka ne nykyään ovatkin yhteydessä mantereeseen.

Nousu- ja laskuvesi

Koska Norrbottenin saaristo sijaitsee kauimpana itämerestä, havaitsemme täällä erittäin suuria veden korkeuseroja. Nousu- ja laskuveden välillä voi olla kolmen metrin ero. Tämä johtuu siitä, että vesi nousee kovalla etelätuulella ja matalapaineella, kun se taas laskee pohjoistuulella ja korkeapaineella veden kulkiessa etelään itämerellä. Näin itämeren koko vesimassa voi ”keinua” edestakaisin. Näin rannat joille on helppo päästä laskuveden aikana, ovat veden alla veden noustessa.

Elävä saaristo

Pohjanlahden saaristo on elävä saaristo, eikä pelkästään eläin- ja kasvilajien määrää ajatellen. Tässä saaristossa on kiinteä asutus useimmilla suurimmilla saarilla. Monella saarella on kalastajapaikka, jota mantereella asuneet ovat käyttäneet. Kalastus ja hylkeenpyynti ovat olleet tärkeä tulonlähde rannikkoasukkailla kaikkina aikoina. Siksi täältä löytyy monia vanhoja, jännittäviä ympäristöjä kalastajamökkeineen, venevajoineen ja laitureineen, jotka todistavat ihmisten elämästä saaristossa.

Jos sinulla on onnea, voit löytää henkilön, joka voi kertoa vanhan ajan kalastuksesta ja matkoista vesillä ja jäällä. Nykyään saaristo on vierailijoiden käytettävissä paremmin kuin ennen. Kesän laivaretket ja talven auratut jäätiet tekevät pääsyn saariston helmiin helpoksi kaikille. Täällä on ruokapaikkoja ja yöpymismahdollisuuksia.

Kasvit pohjanlahden rannoilla

Täällä on monentyyppisiä rantoja – kalliorantoja, kivikkorantoja, hiekkarantoja ja mutarantoja. Rantaniityllä on eri kasveja kuin rantakivikossa tai sileäksi hiotulla kalliolla. Joillakin paikoilla löytyy luonnollisia kasvupaikkoja niittykasveille. Merenjää höylää pois pensaat ja puut. Maasto on valoisa ja avoin ja kilpailu pienempi, tilanne jossa niittykasvit viihtyvät.

Koska maa nousee merestä, sijoittuvat kasvit sen mukaan kuinka nopeasti ne saapuvat sisään. Havumetsän ulkopuolella on koivunauha, sitten harmaahaapa ja tämän jälkeen pensaat, kuten paju, suomyrtti ja tyrni. Nousuvesi voi yltää kauas haapametsään. Täältä löytyy veden mukana tuomia rantavalleja.

Pensaiden ulkopuolella viihtyy yrtit, kuten merivirmajuuri, mesiangervo ja joskus ylväs meriputki. Tämän jälkeen seuraa lukuisia ruohokasveja ja puoliruohoja. Luhtakastikka muodostaa tiiviitä mattoja. Täällä on myös siniheinää ja rönsyrölliä.

Kauimpana vedessä seisoo pohjanlahdenlauha, joka on endeeminen pohjanlahdessa (=kasvaa vain rajoitetulla alueella). Hiekkamaalla rantavehnä on tavallisin ruoho yhdessä lilakukkaisen ruijanesikon kanssa.

Tavallisia pohjanlahden rannoilla on myös lukuisat putkilokasvit, kuten rantaluikka, meriluikka, merisuolake, merivihvilä, suolavihvilä, vesisara ja sirohernesara. Rannoilta löytyy myös joitakin todella kauniita kukkia, esimerkiksi maksaruoho, rantanätkelmä, merivihvilä, vilukko, rantakukka ja merikohokki.

Etsi myös joitakin pieniä mutta kauniita kukkia: vaaleanpunainen merirannikki, valkoinen suola-arho ja meriratamo keltaisine hedelehtineen. Muita endeemisiä kasveja pohjanlahdella pohjanlahdenlauhan lisäksi ovat pohjanhyytelöjäkälä ja pohjanlahdensilmäruoho. Näistä kasveista botaanikot ovat erityisen kiinnostuneita.

Keltainen merihanhikki ja kaunis, vaaleanpunainen ruijanesikko, ovat kaksi todella pohjoista jäämerenlajia, joita esiintyy pohjanlahdella. Pohjanlahti näyttää todella arktiset ominaisuutensa.

Pohjanlahden eläimet

Eläimet jotka yhdistetään erityisesti pohjanlahteen ovat hylkeet. Kesäisin pitää olla onnea, että niitä näkisi. Jos niitä nähdään, tapahtuu se usein veneestä. Pohjanlahden saaristossa elää kaksi lajia – suuri harmaahylje ja pienempi norppa.

Norppa on itse asiassa arktinen laji, joka on ”suljettu” pohjanlahteen jo jääkaudesta lähtien. Rakkautensa jäähän se näyttää marras-joulukuussa, kun suuret laumat etsivät ensimmäisen jään sisäsaaristossa ja kiipeävät mielellään jäänreunalle lepäämään. Norpat elävät koko talven ahtojäällä jossa ne myös synnyttävät poikasensa, kun harmaahylje vuorostaan vetäytyy etelään kiinteätä jäätä pakoon.

Vaikka saarilla kohtaamme saman luonnon kuin mantereella, kuten hirvi, metsäjänis, metso, teeri ja riekko, olemme myös todellisten merilajikkeiden ympäröimiä, kuten karikukko, riskilä ja selkälokki. Merkillistä kyllä, löytyy usea laji maassamme rannikolta – sekä tuntureilta! Näihin kuuluu punajalkaviklo, lapinsirri, pilkkasiipi, mustalintu, lapintiira ja merikotka.

Hyvin tavallisia lintuja rannikolla ovat tukkakoskelo, joka kalastaa usein hyvin lähellä rantaa, rantasipi, joka lentää sirkutellen vedenpinnan päällä ja västäräkki, joka juoksee rantaviivalla ja pyydystää hyönteisiä.

Meriympäristössä useat linnut pesivät yhteisöissä, tiiviissä ryhmissä. Tämä antaa hyvän suojan petoeläimiä vastaan. Pohjanlahdessa on myös monia vasta kohonneita luotoja, joissa on tiiviitä riskilän, selkälokin, kalalokin, naurulokin, pikkulokin ja lapintiiran pesimisyhteisöjä Usein yhteisö voi koostua useista eri lajeista. Sorsat ja hanhet hakeutuvat mielellään yhteisöihin ja hyödyntävät lokkien suojaa.

Thomas Öberg / Natur i Norr

Pohjanlahden saariston historia

Historiallisesti nähtynä pohjanlahden länsirannikko kemijokeen saakka muodosti rajan pohjanmaata kohti. Kun Suomi 1809 menetettiin Venäjälle, laskettiin tämä osa ajan kuluessa suomen lappiin. Vuonna 1810 perustettiin Norrbottenin lääni ja tämän jälkeen vanhasta maakunnasta on muodostettu oma maakunta, Norrbotten.

Västerbotten oli alun perin maakunta silloisessa ruotsissa, joka sijaitsi pohjanlahden länsipuolella. Ruotsin jaossa Haminan rauhan yhteydessä 1809, joutui osa Västerbottenin maakunnasta suomen puolelle. Myöhemmin Västerbotten on jaettu ruotsin puolella Västerbotteniksi ja Norrbotteniksi.

Raja historiallisten maakuntien, Västerbotten ja Pohjanmaa, kulki Tornion- ja Kemijoen välillä, kun uusi valtakunnanraja (vieläkin voimassa) kulkee Tornionjoessa. Västerbotten Suomessa on niin sanotusti Tornionjoen itäranta.

Västerbotten

Rantaviiva Juvikklubbenin etelässä ja Grubbholmenin pohjoisessa välillä on noin 400 km pituinen. Meren läheisyys antaa matalamman ilmanlämpötilan myöhäiskeväällä mutta korkeamman lämpötilan syksyllä. Marraskuussa vesi suojaisimmilla aavoilla alkaa jäätyä. Rannikkoa leimaa myös vaihteleva vedenkorkeus, jota ohjaa vallitseva ilmanpaine, tuulensuunta ja joiltakin osilta vedenvirtaus joista.

Rannikkoa myöten kulkee myös useat muuttolinnut matkallaan pesimispaikkoihin pohjoisessa. Bjuröklubbilla ja Grundskatanilla on erinomainen mahdollisuus nähdä tuhansia muuttolintuja huhti-toukokuun vaihteessa.

Myöhäissyksyllä on hyvä mahdollisuus nähdä molemmat hyljelajit, harmaahylje ja norppa, koko rannikon pituudella. Merenkulku on aina ollut tärkeää, mutta myös vaarallista. Petollisista matalikoista huolimatta, pidetään kulkua rannikon läheisyydessä turvallisempana kuin avomerellä. 1800-luvulla tuli ensimmäiset majakat ja luotsiverkosto luotiin ja siitä tuli valtiolle tärkeä kysymys. Pite-Rönnskärilla voidaan vierailla maan toiseksi korkeimmassa majakassa. Tie sen huipulle 39 metrissä kulkee 156 askelman kautta, mikä tuntuu reisissä huipulle tultaessa. Näköala merelle tekee tästä kuitenkin vaivan arvoisen.

Skellefteån yli 400 kilometrin rantaviivaa, kaikkine saarineen, luotoineen ja kareineen voidaan pitää suurimpana vapaa-ajanalueenamme, lukuisine auringonotto- ja uimapaikkoineen, mukavien laivaretkien, jännittävän kalastuksen, lintu- ja hyljekohtaamisien ansiosta .. ja klisee ”Äärettömät mahdollisuudet” ei tässä yhteydessä ole mikään liioittelu.

Norrbotten

Pohjanlahden ja itämeren saaristot ovat ainutlaatuisia. Ne ovat ainoat jonkunkaan kokoiset murtovedellä. Norrbottenin saaristolla on erityisasema pohjoisen sijaintinsa ja matalien ja tasaisten saartensa ansiosta. Useat saaret ovat paljaita ja hiekkaisia. Joskus hiekka on tuulen avulla luonut kauniita dyynejä. Täältä löytyy myös metsäisiä moreenisaaria, mutta myös kokonaan kalliosta koostuvia saaria. Ehkä omaleimaisinta Norrbottenin saaristolle on pitkään matalat ja kiviset rannat, jotka koko ajan nousevat merestä noin 1 metrin sadassa vuodessa.

Luonnolla on korvaamaton arvo virkistäytymisen tarpeellemme. Etsimme rentoutumista kiireisestä kaupunkiympäristöstä kauniista ja rauhallisista luontoympäristöistä. Vapaa-aikamme on pidentynyt, elintaso kasvanut, mikä on johtanut esimerkiksi useampaan vapaa-ajanveneeseen ja täten ihmisten mahdollisuus lähteä saaristoon vapaa-ajalla parantunut.

Saaristo on täynnä mansikkapaikkoja, jotka tottumaton ehkä ohittaa. Tämä voi koskea kiinnostavia luontoelämyksiä, muinaisjäännöksiä, suojattuja luonnonsatamia tai paikkoja, joissa on mahdollisuus varata ruokaa, vettä ja polttoainetta.

Älä unohda käydä Töre hamnissa ja siellä olevan poijun luona. Jätä tänne nimi ja osoite ja saat todistuksen Kalixin kunnalta käynnistäsi pohjanlahden pohjoisimmassa satamassa.

Matka jatkuu elämyksiä täynnä olevassa saaristossa, kunnes pysähdyt Hanhinkariin - viimeiseen saareen ennen suomea.

Suomi

Rannikko on sadunomainen kulkea – useita helmiä koko matkalla. Mutta ennen kaikkea se on vaikeasti navigoitava. Täällä on noudatettava merikarttaa eikä tehdä omia päätöksiä. Miksi – siksi, koska Suomessa on erittäin paljon kiinteitä kalastusvälineitä ja jos sinulla on epäonnea, ajat yhteen sellaiseen verkkoon, josta syntyy enemmän ongelmia kuin luulit. Mutta saaristo on myös erittäin kivinen ja matala.

Jos olet matkalla heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa, saat kokea useita seikkailuja matkan aikana – Pekanpäivät Raahessa, Viiniviikko Oulussa eikä vähiten kuuden veneseuran vuosittainen kesäjuhla Il-Röyttässä, joka on vanha lähtösatama Oulun edustalla. Toivottavasti jokin tästä antaa lisämakua uusiin elämyksiin.

Tietoja pohjanlahdesta

Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä johonkin matkailutoimistoista:

Skellefteån matkailutoimisto 
[ Sähköposti / Kotisivu ]

Piteån matkailutoimisto  
[ Sähköposti / Kotisivu ]

Luleån matkailutoimisto  
[ Sähköposti/ Kotisivu ]

Kalixin matkailutoimisto 
[ Sähköposti/ Kotisivu ]

Haaparanta-Tornio 
[ Sähköposti/ Kotisivu ]

 

     
 
 
   
         

Välkommen till Bottenviken.se
Vi hjälper dig med att hitta besöksmål, boende och aktiviteter i Bottenvikens skärgårdar. Sidan startades i februari 2000. Under Bottenviken.se hittar du tusentals sidor med information, artiklar och videoreportage från hela Bottenviken.

 

BOTTENVIKEN I SOCIALA MEDIER:

Bottenviken på Facebook
Bottenviken på YouTube

 

 

  NYHETSBREV

Vill ni veta vad som händer i skärgården?
Anmäl er till vårt nyhetsbrev nedan.

 

KONTAKT:
Alf-Arne Harjo
info@bottenviken.se
Telefon 070 52 195 92